Antennianalysaattori

[Jussi]

http://www.rxtx-tuote.fi/index.php?valikko=antennitarvikkeet&sivu=swr.minivnabt&tuote=Y

Kyselesin vähän kyseisestä laitteesta. Eli jos ymmärän että laitteella voi tarkastella mille taajuudella antenni toimii parhaiten, toimiiko laite jos balun on välissä tai toimiiko laite esim. lanka / dipoli / loop antenneissa tai muissa.  Eli ymmärsinkö oikein ?

[MOP]

Antennianalysaattori "näkee", miten radiokin antennin (syöttöjohdon alapäästä) "näkee", eli jos laitat lankaa ulos antenniksi, tuo analysaattori näyttää (esimerkiksi), millä taajuudella antenni on radion kannalta "vireessä". Toisin sanoen, toimiiko antenni oikein syöttöjohtoineen.
Balunia kannattaa käyttää esim. dipoliantennin "viiksien" välissä, siinä kohtaa, mistä koaksiaalikaapeli lähtee tulemaan alas kohti radiota. Balunia ei tarvittane (välttämättä) looppi- tai pitkälanka-antennissa.
Loopin viritys tapahtuu säätökondensaattorilla ja pitkälanka yleensä toimii kohtalaisesti jo virittelemättäkin.
Oma kuuntelu-urani alkoi käyttämällä n. 10 m lankaa antennina ja keskuslämmityspatteria maana - ilman mitään virittimiä. Kuulin paljon silläkin.
Kannattaa googlettaa ohjeita netistä. Jos vähänkään viitsit väkeltää englantia  , niin sekä Internetistä että kirjastosta löytyy paljon tietoa. Kirjastoista löytyy usein "ARRL Handbook" (eri vuosien painoksia) opuksesta saa antennienkin perustietoa.
73 de MOP

[Jussi]

Olis vielä kysymys. Antenni virittimistä. Kannaatko  sellainen hommata, meinaan lyhytaalto alueelle. Jos olisi hyvä hankkia niin mikä olisi suositeltava malli/merkki tarkoitin pelkkään kuunteluun.

[MOP]

Antenniviritin sovittaa syöttöjohdon impedanssin radioon sopivammaksi. Itselläni on MFJ:n "tuneri", jolla korvakuulollakin löytää sopivan virityksen eri aaltoalueille.
Ensin valitsen valintakytkimestä lähinnä sen (kela-) asennon (A,B,C...), jolla jotain alkaa kuulumaan paremmin ja kahdella säätökondensaattorin nupilla kuuluvuuden saa säädettyä vielä paremmaksi.
Tuollaisen pii-piiri-virittimen pystyy tietysti itsekin rakentamaan kuuntelukäyttöön. Nimitys pii tulee siitä, että sen rakenne muistuttaa kreikan pii-kirjainta. (Kaksi säätökondensaattoria ja kela - tästä aiheesta voisi joku ystävällinen sielu kirjoittaa rakennusohjeen.)
Noissa kaupallisissa antennivirittimissä on usein ns. ristiinnäyttävä tehomittari, jolla tuon oikean vireen amatöörioradioissa saa tietysti lähettimen avulla kohdalleen, kun katsoo mittarin "lähtevän tehon" olevan täysillä ja "palaavan" olevan lähes nollassa.
Itselläni on radiona Icomin IC-718, jonka lähettimellä pystyn virittäytymään esim. 20 m amatööribandille - siitä vähän säätäen toimii viritys myös 19 tai 25 m dx-kuuntelijan bandilla (juu, olen radioamatööri, asematunnus OH1GPU  ).
73 de MOP 

[Jussi]

MOI

kumpaa suosittelet manuaalista vai automaattista viritintä vai onko se makuasia kumpi kiinnostaa. Eli onko niissä käytännön eroja muuta kuin ehkä manuaalisesti olisi kiva kierrellä itse näitä säätöjä

[MOP]

Suosittelen käsikäyttöistä viritintä, minä pärjään sellaisella hyvin  .
Analysaattoria sinun ei ehkä kannata vielä hankkia, ennen kuin opit antenni- ja radiotekniikkaa vähän lisää, jotta saat rahallesi enemmän vastinetta. Harrasteen myötä tuota oppia kyllä varmaan tulee.
Automaattiviritin vaatii käytännössä lähettimen. Lähetin lähettää automaattivirittimelle pienellä teholla ja viritin sovittaa impedanssin.
Monissa nykyaikaisissa tehdasvalmisteisissa amatööriradioissa on "sisäänrakennettu" automaattiviritin (minulla ei ole).
Lähetin vaatii kuitenkin viranomaisluvan (paitsi tietty kännykät, langattomat mikrofonit/kuulokkeet, ns. lälläri- eli LA-radiot ja "pemari-" eli PMR-puhelimet sekä vastaavat). 
Sinulla ei liene vielä radioamatöörin pätevyystutkintoa suoritettuna, toisaalta ei perusluokan tutkintoa kovin vaikeaa ole suorittaa, jos osaa yläkoulun matematiikkaa.
73 de MOP